Viikonloppuna käytiin rentoilemassa Pudasjärvellä, Kalle tutustui lähemmin tonttuihin:


Ja sitten siellä oli muutama isompikin tonttu:

Koirakin oli melko tonttu ja meni uimaan Iinattijokeen, eikä päässyt omin avuin ylös. Lauri meni apuun ja ui sitten siinä itsekin, onneksi Matti pelasti molemmat :) Mukava viikonloppu, syötiin ja juotiin hyvin ja ulkoiltiin. Nukuttiinkin, mutta ei niin hyvin, Kalle tekee urakalla hampaita ja yöt ovat olleet jo jonkin aikaa rikkonaisia. Tuntuu melko raskaalta kun oli jo tottunut täysien öiden luksukseen. Miten silloin pikkuvauva-aikaan jaksoi? Jos hataria muistikuvia on uskominen niin yö jos toinenkin meni ihan muutaman tunnin unilla, ja silti päivät jaksoi hyvinkin. Vai jaksoiko? Ei voi enää muistaa, joku ihme suojamekanismi hävittää aivoista kaikki synnytykseen ja pikkuvauva-aikaan liittyvät kauhukokemukset, että sille kurimukselle uskaltaisi antautua joskus vielä uudemmankin kerran :)

Kallella oli tänään viimeinen fysioterapia ennen joulua ja Anneli oli tehnyt Kallelle "temppuradan", Kalle sai mönkiä omikseen kaikenmaailman esteiden yli ja tykkäsi kovasti. Saatiin tänään pukeutumispenkkikin kotiin, se on sellainen pitkulainen penkintynkä jonka päällä sitten treenataan vaatetuksen laittamista ja sitä voi käyttää muutenkin esteenä. Nyt Kalle veteleekin tuolla ennätysunia, fyysinen treeni on rankkaa.

Jouluun on enää 9 päivää! HUiiks. Ja sitten on kohta ensi vuosi. Iiks. Saatiin Kallen osastojaksoaikakin jo, tammikuun loppupuoliskolla vietetään viikko keskussairaalassa. Samalle viikolla sattui minun ja Laurin käynti OYS:n perinnöllisyyspoliklinikalle, pitää vähän sumplia. Toivottavasti molemmat onnistuu. Muuten mieli on jo levollinen, ei enää ole tarvetta angstata tilanteesta, tämä on meidän elämää ja sillä sipuli. Ja aikas mukavaa elämää onkin.

Nyt joulutorttutaikinan tekoon, paljon voita ja kermaa niin kyllä siitä hyvä tulee! :)