Oikein iloista Ystävänpäivää kaikille!
Ulkona ilma on toooosi kylmä, niin lämpöiset ajatukset pitää lämpimänä :)
Ilma on niin kylmä, että auto hyytyi heti alkuunsa tuohon pihamaalle, onneksi apua oli tarjolla ja saatiin auto liikenteeseen.
Muuten ei mitään uutta auringon alla, gradu etenee pikkuhiljaa, taas on pitänyt pohtia kovasti että mikäs se on se punainen lanka tässä. Ilmoittauduin myös sairaalalle tekemään keikkahommia, kun alkoi tuntua että tätä aikaa on ollut käsissä vähän liikaakin ja olenkin nyt pari sijaisuutta siellä tehnyt, mukavaa vaihtelua!
Kalle viihtyy päivät hoidossa ja uudet taidot kehittyy pikkuhiljaa. Kalle sai pari viikkoa sitten ensimmäisen kävelytelineensä (dallariksi myös kutsutaan) ja sillä on poika treenaillut ahkerasti, se on kovaa menoa ja kaverina siinä pitää olla koko ajan. Muista apuvälineistä tukibody on osoittautunut toimivaksi, antaa ylävartalolla tosi paljon hallintaa eikä ataksia koko ajan nakkele raajoja eri suuntiin. Samaten sure-step-ortoosit eli jalkatuet ovat tuoneet vakautta ukkelin pystyasentoon.
Kalle on myös alkanut juttelemaan "omalla" kielellään enemmän ja selviä sanayrityksiäkin on havaittavissa, Kalle itse on Ka, iskä on ii ja äiti ää ihan loogisesti. Ja anna-sanalla pärjää melko pitkälle. Moni asia on tällä hetkellä namnamnam tai manmanman, kummin päin nyt sattuu suusta ulos tulemaan :) Tukiviittomia yritetään nyt enemmän käyttää kun Kalle kovasti niitäkin yrittää tehdä perässä, joten aika niille tuntuisi otolliselta. Kalle elehtii ja ilmehtii niin kovasti, että yleensä ei todellakaan jää epäselväksi mitä pienellä miehellä on mielessä.