Joulu tuli ja meni, samoin teki Ursulan laskettu aika, joka oli eilen. Joulua vietettiin tosiaan kotosalla, Erja ja Matti tulivat pyhien ajaksi ja porukalla sitten joulua juhlittiin syömällä hyvin, ulkoilemalla ja rentoutumalla. Mitäpä tuota ihminen muuta kaipaa :) Jouluaatto oli Kallelle jännä päivä, tonttu nakkeli pitkin päivää jo paketteja, joista paljastui ihania juttuja, kuten tämä autorata (en osaa kyllä sanoa oliko tästä lahjasta isä vai poika enemmän innoissaan):

Joulusaunan jälkeen laitettiin vähän parempaa päälle, Kallella eka kertaa elämässään kraka kaulassa ja hyvin pysyi, tyylitietoinen mies :)


Perhepotretti:


Mieluinen fleecepusero paljastui paketista, Kalle ei olisi malttanut riisua sitä ollenkaan vaikka oli jo selvästi kuuma:


Keinutuoli kuului myös suosikkilahjoihin, sitä piti vielä testata ennen nukkumaankäymistä:

Nyt sitten suunnataan jo katseet uuteen vuoteen, joka sekin sattuneesta syystä vietellään kyllä kotosalla, ehkäpä meitä on sitten jo neljä... Tai sitten ei :) Mutta pian ainakin, nyt raskausviikkoja siis 40+1 ja 42 viikkoa taitaa olla suunnilleen se raja milloin synnytys käynnistetään jos ei ennen sitä ala kuulua. Kallekin on nyt joululomalla ja menee hoitoon taas loppiaisen jälkeen, ihanan pitkä joululoma ja toisaalta kiva että saadaan vielä vähän spesiaali "kahdenaikaa" ennen kuin tulee pikkuinen pistämään kuviot uusiksi. Laurikin kun isyyslomailee luonnollisesti vasta Ursulan synnyttyä.

Joulusiivous

Tänään on tehty (pääosin Laurin toimesta, Kallen kanssa on yritetty vähän autella ja pysyä pois tieltä) joulusiivous ihan siltä varalta, että tässä olisi jotain muutakin ohjelmaa tulevina viikonloppuina. Ja mikä sen parempaa ensimmäisen adventin kunniaksi kuin puhdas koti, jouluvalot ja joulunajan ensisoitossa tietenkin Leevi & The Leavingsin Varasteleva joulupukki (meinasi paniikki iskeä kun cd-levy ei ollutkaan omassa kotelossaan, vaan tulipa sitä myötä siivottua sitten cd/dvd kaappi ja levykin löytyi). Mukavaa. Ehkäpä illalla vielä lasillinen glögiä virallisen joulukauden avaamiseksi, nyt täytyy kyllä sanoa että ihanaaaaa kun joulu tulee.

Joululeipomuksia on myös tehty, tässä innokas joulutorttuleipuri:



Huomatkaa Kallen päässä oleva spesiaalihuivi eli minun edesmenneen Helmi-mummon leivontahuivi, se päässä mummo teki muun muassa ihan kaikista parasta rieskaa ja muita leivonnaisia. Nams. Tämä huivi päässä kun leipoo niin ei voi epäonnistua. Pitäisi itselläkin kokeilla joku kerta rieskan leipomista, ei kyllä löydy leivinuunia, mutta yrittänyttä ei laiteta.

Oikein Hyvää ja Rauhallista Joulua! *

*)Tämän toivotuksen teossa ei ole satutettu eläimiä eikä loukattu niiden ihmisarvoa (koska Salma on eläin), vaikka Salman ilmeestä voisi jotain muuta päätellä. Eläinarvoa on mahdollisesti voitu loukata sekoittamalla kaksi lajia keskenään ja laittamalla koiralle poronsarvet. Salma kuitenkin sai yhteistyöstä palkaksi runsaasti rapsutuksia ja kehuja, nähtävillä olevista mahanympäryssyistä johtuen ruualla palkitsemista on jouduttu rajoittamaan.

Ja jotta Salman katu-uskottavuus ei kärsisi ihan täydellisesti, laitetaan tähän loppuun vielä petokuva, Salma teurastaa pehmolelun (niin että rauhallista Joulua vaan, älkäätte nähkö painajaisia tästä pedosta :D ):

Joulunodotusta

Käytiin viikonloppuna Pudasjärven ukkimummilassa piipahtamassa, Kallen serkku Onnikin oli kylässä ja pojat vähän poseerasivat joulun hengessä, tai no yritys oli ainakin kova saada kaksi termiittiä säälliseen kuvaan yhdessä :)

Kallelle nousi kuume lauantaiyönä ja se on jatkunut siitä saakka, eilen koko ukkeli oli ihan vetelä, hyvä että istumassa pysyi, rankkaa tuo sairastaminen. Tänä aamuna meno oli jo vähän virkeämpää ja Kalle jaksoi Nalleltakin mitata kuumetta:


Toivottavasti menee pian ohi mikä lie pöpö sitten onkaan.

Aura

Tänään on ollut vähän hassu opiskelupäivä, gradu etenee ihan hyvin ja ymmärrän oman aiheeni rajauksen ja olen löytänyt tietoa aiheesta ja kaikki on sinänsä mallillaan. Mutta tänään kun olen kirjoittanut ja saanut konkreettisesti jotain näytölle, olen jotenkin säikähtänyt sitä että työ etenee. Onpa outoa. Siis kaiken järjen mukaan minun pitäisi olla vain tyytyväinen että homma etenee, eikä pelätä sitä. Toinen ongelma liittyy siihen, että haluaisin kirjoittaa kerralla täydellistä tekstiä, mikä ei kyllä missään olosuhteissa taida olla mahdollista. Edes kokeneemmat kirjoittajat eivät saa yleensä kerralla valmista. Pitäisi siis madaltaa kynnystä oman itsekritiikin suhteen ja tuottaa vain sitä tekstiä, sitten palailla jälkikäteen sitä viilailemaan.

Tänään on muutenkin ollut vähän sellainen haikea päivä. Olen miettinyt kaikenlaisia ajatuksia elämästä ja elämän tarkoituksesta, kuolemasta ja sen lopullisuudesta, ikävää ja sen kanssa elämistä, sellaisia raskaita ajatuksia että kun aikansa niitä pyörittelee, niin johan on nuppi jumissa. Muistin sitten pitkästä aikaa aikoinani lohtukappaleeksi nimeämäni CMX:n Aura kappaleen, ja se toimi edelleen! Sen lyriikoista saan todellakin lohtua, tulee turvallinen olo.
Tässä linkki kappaleeseen: CMX-Aura ja sanat löytyvät täältä
Voisiko tätä vertaistueksi nimittää, en olekaan ainoa joka on elämän keskipäivässä eksynyt synkkään metsään.

Nyt vielä hetkeksi kirjojen pariin, sitten viemään Lauri menoihinsa ja hakemaan Kalle hoidosta. Meillä on Kallen kanssa tänään omat "pikkujoulunavajaiset" eli laitellaan joulua kotiin, kuunnellaan joululauluja ja herkutellaan vähän pipareilla ja glögillä. Vaikka viime postauksessa hehkutin perinteiden perään, taidan tehdä poikkeuksen ja ottaa sen Leevin joululevyn ensisoittoon, vaikka ensimmäinen adventti onkin vasta sunnuntaina :)

Kuntoutuspolilla

Kallella oli käynti keskussairaalan puolelle, käytiin näytillä kuntoutuspolilla eli lääkäri ja fysioterapeutti arvioivat yhdessä kuntoutuksen tarvetta ja sen toteuttamista. Fysioterapia jatkuu ennallaan (2 x viikko + uinti) ja muutamia uusia apuvälineitä saadaan käyttöön. Kalle saikin viime perjantaina sure step-ortoosit eli tuet, jotka ohjaavat nilkan ja kantapään asennon suoraksi. Kokeiluun tulee myös tukibody, jonka pitäisi auttaa ylävartalon hallinnassa erityisesti pystyasennossa, ettei ataksia niin huojuttaisi. Terapiasuositukset pysyy ennallaan ja nyt jäädäänkin odottelemaan vain lausuntoja, että päästään taas asioimaan Kelan kanssa, odotan sitä innolla, JEE! *pitelee näkymätöntä sarkasmikylttiä*

Minulle on ihan ok, että ne hakemukset pitää täyttää ja laittaa menemään, jotta Kelassa pysyvät ajan tasalla Kallen vammaisuuden tasosta ja tarvittavasta avusta jne. Mutta. Se minua risoo, että joudun kaivamaan esille kaikki ne asiat, jotka eroavat ns. tavisarjesta ja ne nousevat tähän minun näkösälle juuri kun olen saanut itselleni vakuuteltua että meidän arki on meille normaalia ja hyvällä tolalla, eikä tässä ole mitään niin kovin kummallista. Hmmm, jospa tämä hakemusväli joskus pidentyisi edes kahteen vuoteen.

Ja sitten muihin viime aikaisiin tapahtumiin :) Isänpäivää vietettiin meillä kotona vähän isommalla porukalla, Keminmaalta tulivat käymään ja olikin tosi kiva päivä: syötiin, pelailtiin ja seurusteltiin.

Kalle isänpäiväkävelyllä iskän kanssa:


Ukki soittaa Kallelle:



Viime viikonloppuna saatiin Erja-mummo ja ja Matti-ukki sitten vieraiksi Pudasjärveltä ja viikonloppu menikin oikein mukavasti. Suska lähti nyt takaisin Pudasjärvelle asustelemaan ja Salma jäi tietenkin meille kotiin. Sunnuntai-iltana saatiin vielä Erno ja Milla kylään, oikeinkin kivaa että nähtiin kaikkia :)

Nyt sitten arkista aherrusta, jota kyllä vähän valostuttaa se, että joulu lähestyy kovaa kyytiä. Ensi viikonloppuna on ensimmäinen adventti ja siten pääsee vuoden ensisoittoon Leevi and the Leavingsin Varasteleva Joulupukki. Odotan kovasti :D Perinteitä pitää kunnioittaa. Ja tämän sanottuani lähden kunnioittamaan sitä perinnettä, että jos mielii maisteriksi valmistua, pitää ensin kirjoittaa gradu. Näkemiin.