Minusta olisi hirveän kiva kirjoitella tänne useamminkin meidän kuulumisia, mutta nämä sosiaalisen median nykykäytännöt ja niihin liittyvät ilmiöt hönkivät niskaani, mikä taas näkyy siinä että en saa tekstiä ollenkaan aikaiseksi. Missä määrin minä vanhempana olen oikeutettu jakamaan lasteni asioita verkossa? Kuvia voi kuka tahansa kopioida ilman kysymistä, oli heillä siihen minun hyväksyntäni tai ei. Olen pitkään sinnitellyt näitä huonoja puolia vastaan mielessäni, mutta nyt on taivuttava ja myönnettävä, että en tahdo jatkaa näin. Siirryn siis uuteen osoitteeseen, salasanan taakse ja lukijaksi pääsee laittamalla minulle sähköpostia osoitteeseen laura.kilpijarvi (at) gmail.com

Blogin uusi osoite on kilpijarvet.blogspot.com

Vanha blogi jää elämään tähän osoitteeseen, en poista sitä vaan jääköön se arkistoksi. 

Kuusamon kesä

Vähän on kylmää, kuten kuvan varustuksesta voi päätellä. Ei ihan uskoisi heinäkuun ilmoiksi, onneksi tuli pipot mukaan. Loma on silti lomaa :) Vettä sataa, joten siirrettiin rantapiknik saunan katoksen alle suojaan.

Kesähommia

Kesää on vietetty jo hyvä tovi, lasten kanssa aloitettiin lomailu jo ennen juhannusta ja nyt Laurikin on viimein päässyt lomalle ja starttasi kohti Kuusamoa lauantaina lasten ja koiran kanssa. Minä jäin kotiin aloittelemaan gradun analyysiä ja sitä onkin nyt tullut kirjoiteltua pää sauhuten. Onneksi Lauri tulee huomenna pelastamaan mukaansa, ja vaikka olenkin nauttinut täysin siemauksin tästä ajasta yksin, alkaa minulla olla jo ikävä pikkumussukoita (ja myös sitä yhtä isompaa) :)

Kesään on olennaisena osana kuulunut ralli, sekä omalla takapihalla että tivolissa. Hillan tivolikokemukset olivat vielä hiukan jännittäviä, mutta eiköhän ensi kesänä ole jo hänkin täydessä vauhdissa. Lapset ovat kyllä nauttineet hyvistä ja vähän huonommistakin ilmoista ulkona, meidän iso takaterassi on kyllä ehdoton pelastus hellepäivinä kun siinä voi pulikoida lastenaltaassa, saa kulumaan hetken jos toisenkin.

Ollaan tavattu sukulaisia ja ystäviä, kiva on kyllä nähdä aina kaikkia ja vietellä aikaa yhdessä. Kuvassa Hilla, Kalle ja Julius-serkku.

Neiti Kesäheinä vauhdissa Veera-tädin rippijuhlissa...
 

...eikä Kalleltakaan kyllä vauhtia puuttunut.

Oman lisämausteensa elämään on tuonut kolmannen lapsen ilmoittaminen tulostaan, lapsille on tulossa joulukuussa yksi sisarus lisää. Vauva kulkee nimellä Pikkuveli, sillä tiedämme jo tässä vaiheessa että poikaa odotellaan. Olemme kyllä ihan innoissamme ja odottelemme että millainen persoona seuraavaksi saadaan meidän perheen jatkoksi :)

Meillä on odotettu näitä lämpimämpiä kelejä kuin kuuta nousevaa ja mitä tapahtuu kun on toinen kevään lämmin päivä? No Kallella on kuumetta, plaah. Toki eihän sille mitään mahda, mutta harmittaa se silti. Onneksi ukkeli on suhteellisen virkeä ja jaksaa touhuilla, ehkä keksitään jotain kivaa tekemistä sisätiloissa ja minä pakenen ulkohommiin kun perheen isä kotiutuu töistä.

Äitienpäivää vieteltiin tänä vuonna ihan kotosalla, kyllä se on vaan niin hellyyttävää herätä noiden pikkuihmisten onnentoivotuksiin, kortteihin ja lahjoihin. Oli isimies toki auttanut muutamassa jutussa, mutta silti, Kallekin jo ymmärtää ihanasti juhlapäivien päälle. Päivä meni syödessä hyvin ja viettäessä aikaa yhdessä, ehdittiin myös pihahommiin kun ilma selkeni:

Lapsista voisi muutaman huomion kirjoitella ihan itsellekin muistiin, kasvavat taas niin vauhdilla. Hilla on alkanut puhumaan enemmän, toistelee sanoja perässä ja yleensä ihan oikein, välillä tulee näitä hassuja muunnoksia eli vaikka kun Hilla vähän aikaa sanoi keinuessa "kiikkaa kiikkaa" on se nyt muuttanut muotoa asuun "kaakkii kaakkii" :). Sanoja on ainakin äiti, ikkä, pallo, mummo, ukki, pappa, heihei, hauva, vauva, kakka.... öh enhän minä kaikkia edes muista. Lintu on jostakin syystä mimmi ja erittäin kiinnostava, lintuja pitää bongata joka paikasta. Hilla myös käyttää muutamia viittomia, leipä on yksi suosikeista, sitä Hilla ei sano ääneen, viittoo vain. 

Ilahduttavaa Hillan juttelussa on se, että Kalle yrittää selvästi matkia enemmän sanoja ja äänteitä nyt kun Hilla puhuu enemmän. Saa hyvää mallia samalla. Kallenkin sanavarasto on laajentunut huomattavasti, viittomia on tullut tosi paljon lisää ja uutena juttuna on oma pieni kuvakirja mistä voi näyttää kaikki tärkeät jutut. Kallen puheterapeutin vaihduttua on edistystä tapahtunut tosi paljon, että kiitos uudelle putelle tästä. Yhdessä tässä touhukaksikossa on enemmän virtaa kuin laki sallii, välillä tuntuu että miten ne ehtiikin joka paikkaan ja varsinkin sinne minne ei tarvisi ehtiä. Ihania muksuja silti molemmat, en vaihtaisi! :)

Laurin vähäinen vapaa-aika onkin mennyt sitten tämän parissa, ei varmaan tarvitse sanoa enempää tästä aiheesta, kuva puhukoon puolestaan (no pakko on sen verran lisätä että meillä on sitten pari pikkupoikaa kun tästä kamppeesta tulee puhetta :D):

Pääsiäinen

Pääsiäinen vierähti tänä vuonna sairastelun merkeissä. Lähdettiin kyllä Kuusamoon mökille ja siellä lapset jatkoivat kotona aloitettua kovaa flunssaa. Hillalle kehkeytyi kurkunpääntulehdus ja muutama yö piti jännittää että kulkeehan se henki, mökiltä on kuitenkin jonkin verran matkaa lääkäriin. Onneksi henki kulki kun pystyasentoon pääsi. Lauri sairaistui sitten lasten vanavedessä ja kovasti olikin kipeä, itse sain myös lentsun mutta selvisin lievemmällä versiolla. Sen verran lapset onneksi toipuivat että pikkusen uskallettiin jo ulkoilla vaikka kelit olivatkin varsin talviset vielä, tänä vuonna ei ollu mitenkään lämmin tuo pääsiäisen aika.

Pääsiäisen jälkeistä lomaviikkoa vieteltiin sitten Pudasjärven ukkimummilassa, olipa hienoa että isovanhemmat jaksoivat vielä töidensä päälle touhuta meidän muksujen kanssa. Nyt kun tässä on parit lomat sairasteltu niin koitetaan kyllä kovasti tsempata seuraavaan lomaan :)

Taas on "pikku" tovi vierähtänyt viime päivityksestä. Jos kokeilisi vähän juttua laitella :) Meillä elellään mukavaa perusarkea, kevään tulo ja sen myötä valon lisääntyminen piristää mieltä kummasti. On virtaa vähän enemmän myös meillä aikuisilla touhuilla, lapsista se ei tunnu oikein koskaan loppuvan. Ulkona mukelot viihtyisivät vaikka kuinka kauan, joskus pitää oikein itkua tihrustaa kun sisälle on lähdettävä syömään tai muuta. Onneksi kelit tosiaan lämpenee, niin saa ulkoilla vielä enemmän.

Viikonloppuna Kalle leipoi Laurin kanssa pannaria, Hillakin sai käydä vähän hämmentämässä:

Sormiväreillä maalaaminen on ollut lasten lempparipuuhaa, meillä on jo monenlaista taideteosta näiltä taiteilijoilta.

Musiikkia on harrastettu aiempaa enemmän, itse olen kaivanut haitarin naftaliinista ja ollaan soiteltu porukalla, Kalle tykkää soitella ukin tuomalla kitaralla.

Pitäisi vielä muutama lastenlaulukirja hakea kirjastosta niin saisi repertuaariin vähän vaihtelua, tuskin tuo Pingviinitanssi ja Karhu nukkuu jaksaa ikuisesti viihdyttää.

Nyt litteroimaan, Veera-täti on kylässä ja vahtii että minun opiskelut etenee :D