Uups

Mutta en sano että I did it again, vaikka teinkin. Pohjaa muokatessani hukkasin tietysti kaikki linkitykset seuraamini blogeihin ja kävilaskurin siinä samalla... Noo, eipä sitä ole muutenkaan tullut seurattua, lukee kuka lukee ja pysyvät ainakin kirjoitukset tallessa omaa käyttöä varten. En kyllä ihan täysin tyytyväinen pohjaan ole, mutta saa nyt luvan kelvata. Olen nähnyt niin ihania syksyisiä pohjia muissa blogeissa, että tekisi mieleni kaapata joku niistä, mutta en sitä tee :). Ja tähän pohjan etsimiseen saisi tuhrattua vuosikausia, niitä on miljoooonia, tai ainakin tuntuu siltä.

Mitäs muuta. Ajatukset pyörii koko ajan tulevassa remontissa ja muutossa, olisi jo tiistai että päästäisiin tutkimaan miten tästä lähdetään etenemään. Päästä löytyy kyllä jo hahmotelmat jokaista tilaa varten, nyt pitää vain toivoa että Laurin hahmotelmat ovat edes suunnilleen samanlaiset. Onneksi meidän maku on melko samanlainen ja nytkin pyritään tekemään melko yksinkertaisesti, niin ei pitäisi tulla suuria yllätyksiä.Muuttolaatikoita voisi alkaa hamstraamaan, saatiin meidän mukavalta pankkitädiltä vinkki, että Alkon viinilaatikot ovat oivia muuttolaatikoita, sopivan kokoisia ja tukevia. Voidaan ainakin heti kättelyssä järkyttää tulevat naapurit luulemaan meitä kyseisten tuotteiden suurkuluttajiksi :D

Kallen huone on valmis, edelliset asukkaat olivat laittaneet lastenhuoneeseen tapetit ja laminaatin, heillä on samoihin aikoihin syntynyt poika. Nyt kun tavoitteena on saada Kalle nukkumaan omaan sänkyyn muuttoon mennessä, niin uudessa kodissa voisi pikkuhiljaa sitten kokeilla omaan huoneeseen siirtymistä. Yötisuttelu on toinen mikä pitäisi lopettaa, mutta kun. Tämä vaan on mennyt niin sujuvasti tähän asti enkä tahdo aloittaa mitään yöhuutokonserttia sen lopettamalla. Eh, en kyllä ole edes kokeillut mitä Kalle tuumaa jos ei sitä maitoa yöllä saa, eli pitäisi sekin vain tehdä. Taidan toteuttaa suunnitelman jo ensi yönä (sanoo hän virkeänä kahvin jälkeen, yöllä puolinukuksissa asia on aivan eri ja tunnelma "ihan-sama-teen-mitä-vaan-jotta-saan-jatkaa-uniani-rauhassa-kokeillaan-viikon-päästä-uudelleen").

Kalle on aloitellut lehmänmaitotuotteiden (joo no pitikö tuo lehmäkin erikseen mainita, pientä lukijan aliarviomista havaittavissa) maistelua pikkuhiljaa, näyttää vain vähän siltä että atooppinen iho ei tästä oikein tykkää, jalat kuivuvat heti ihan korpuiksi kun noita hapanmaitotuotteita antaa. Jatkamme sinnikkäästi ja pikkuhiljaa totuttelua. Muuten Kalle syö ihan loistavasti, kaikki uppoaa mitä tarjotaan ja suu aukeaa aina valmiiksi lusikan lähestyessä. Uusia juttuja on kiva maistella ja ruisleipä suurta herkkua, karhea rakenne tuntuu varmasti hyvältä kutiavissa ikenissä.

Päivän sana Kallella on ei, on ollut jo pidemmän aikaa. Muunnoksia tästä sanasta kyllä löytyy, lyhyttä sarjaa "eijeijeijeijei" ja sitten oikein hankalassa paikassa pitkä "eeeeeeeeiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii". Pärisyttely on myöskin mukavaa, innostuessaan Kalle voi päristää kuolat ja ruuat ympäriinsä. Koiran komentamista Kalle on ilmeisesti kuunnellut, sillä Salman suuntaan satelee välillä tiukkoja "öh!" ja "a!" käskyjä, joista Salma ei kyllä suuremmin piittaa. Pikkukoira puolestaan on onnellinen uudesta tennispallostaan, sillä on mukava leikkiä.

Salma poseeraa kivellä:

Viikonloppuna voisi suunnitella pikkuisen retken vaikka tuohon Vikakönkäälle, nyt on viimeinen "vapaa" viikonloppu ennen remppa-ja muuttohulinan alkamista. Toivottavasti tulee kivat ilmat niin päästäisiin koko porukka vähän luontoon. Raportoimatta on muuten jäänyt sellainen asia että tässä lähimetsässä yksi ilta rymyttiin ja sieltä löytyi tuoreita mustikoita, kyllä oli pikkumiehen suu muikeana kun niitä maisteli. Ja Salma raukka luuli että minä sille niitä marjoja käteeni poimin ja oli ilmeisen pettynyt kun joutui itse omat marjansa varvuista hamuamaan :)

Me muutetaan!

Muutetaan takaisin toiselle puolen jokea, tänään allekirjoitettiin kauppakirjat elämämme ensimmäisestä omasta kodista. Kyseinen koti on siis rivitaloneliö ja muuttamaan päästään syyskuussa. Ihanaa! Kylpyhuone rempataan ennen muuttoa ja vähän seiniin maalia niin se on siinä. En malta odottaa!

Ja asiasta toiseen, olen yrittänyt etsiä kivaa blogipohjaa ja ei vaan tahdo löytyä mitään mikä kunnolla miellyttäisi. Jos olisin kunnon nörtti, koodaisin itse oman pohjan, mutta... en taida ihan niin nörtti olla. Jatkan siis etsimistä, siihen asti tällainen mukava valkoinen pohja.

Uusi harrastus

Keinuminen on tosi pop. Kuten vaatetuksesta näkee, niin ilmat ovat jo viilenneet, enää on sellaista reilua kymmentä astetta päivisin. Keinussa on myös hyvä treenailla tasapainoa, ehkä se keskivartalonhallinta alkaa sieltä löytyä. "Kunnollista" liikkeellelähtöä odotellaan edelleen, Kalle pyörii ympäriinsä sekä oman akselinsa ympäri ja peruuttaa pieniä matkoja ryömimällä, mutta ei konttaa tai nouse vielä ylös. Saatiin neuvolasta lähete fysioterapiaan, mutta ei olla vielä saatu sinne aikaa. En ole kuitenkaan kovin huolestunut asiasta, sillä itse näkee pienistä jutuista että eteenpäin poika menee koko ajan kehityksessä.

Tänään käväistiin Kallen kanssa yliopistollakin, tai oikeammin LYY:n toimistolla hakemassa lukuvuositarra opiskelijakorttiin, kalenteri sekä opinto-opas. Nyt kun saisi itsensä vielä motivoitua tekemään tarkat suunnitelmat opintojen suhteen, merkkasin kyllä jo tenttipäivät kalenteriin, että ehkäpä se tästä. Sanotaan vaikka että pakkohan se on. Ja ajatus jostain ihan omasta tekemisestä alkaa kyllä tuntua tosi hyvältä.

Mihin aika katoaa? vol. 154

Waad? Eli mitä tapahtuu kun aika ei tunnu riittävän vaikka mitään niiiin erityistä ei teekään eli oleilee kotona kymmenenkuisen lapsen kanssa. Jutun ydin piiloutuu jonnekin syvälle edellisen lauseen sisään. Jotain tekemistä sillä on sen lapsen kanssa, olen melko varma siitä, voi myös olla jotain tekemistä sen kanssa että lapsella on ollut eroahdistuskausi eli äiti on ollut ihan ykkösjuttu ja jos äiti häviää näköpiiristä on lapsi vetänyt urakalla jotain erinäisiä palkokasveja nenään. Onneksi tämä vaihe alkaa pikkuhiljaa helpottamaan ja luonnollisesti tätä vaihetta seuraa sitten joku kausi. Ja jos tähän mennessä on lapsenkasvatuksen saloista jotain oppinut, niin sen että vaihetta seuraa aina jokin kausi tai toisinpäin. Eikä se ilmeisesti ole edes mikään salaisuus tai "suuri tieto", kesti vaan itseltä aika pitkään tajuta että niin se vain on.

Toisaalta on pienen sisäisen narsistin unelma olla näin tärkeä ja merkityksellinen jollekin, alan käsittää miltä maailmanluokan tähdistä tuntuu innoikkaimpien fanien ihailun kohteena. Pitää varoa ettei nouse päähän tämä homma. Kalle on kyllä nyt tehokkaasti vaihtanut fanittamisen kohteeksi Laurin eli ykkösjuttu on nykyisin kun iskä tulee töistä kotiin, iskän kasvojen näkeminen aiheuttaa holtittoman täpinäkohtauksen. On se vaan niin söpöä :)

Seuraava Tiger Woods?

Eikös se niin ole että kaikki lahjakkuudet bongataan melko nuorena, ajateltiin aloittaa Kallen treenaaminen golfalan ammattilaiseksi näin varhaisessa vaiheessa turvataksemme eläkepäivät :) Huomatkaa taidokas mailankäyttö.

Nyt on viikon verran kesälomailtu ja tehty rengasmatkaa akselilla Kuusamo-Pudasjärvi-Kuopio ja nyt palattu takaisin kotiin. Äkkiä on aika vierähtänyt ja tuntuu että parin viikon loma ei riitä mihinkään, tai siis Laurin loma, me Kallen kanssa joudettaisiin vähän pidempäänkin lomailemaan. Mutta toki ilo otetaan irti näistä päivistä ja säät ovat suosineet ihanasti.