Kallen nelivuotissynttäreitä juhlittiin viikonloppuna. Alla Kalle viittoo uuden iän eli etusormi ja peukalo pystyyn molemmista käsistä :)

 Juhlissa riitti vilinää ja vilskettä, leikkimajassa oli välillä jopa ruuhkaa:

 Tänään on sitten toivuttu eilisestä juhlahumusta, tässä miehet pilkillä (vakavaa hommaa) ja siimatkin meni välillä solmuun:

 Hillan lempipaikka taitaa olla maja, siellä on kiva hihitellä itsekseen. Beware of kids, tosiaan:

Onhan tässä taas tovi vierähtänyt edellisestä päivityksestä ja taitaa kesä tehdä taas tauon kirjoitteluun. Tohinaa on riittänyt, ollaan reissattu, rakennettu etupihan patiota (kiitos hirmuisesti osallistuneille), saatu vieraita, käyty vieraisilla ja tehty pihahommia. Ylhäällä olevat kuvat viikonlopulta kun oltiin ulkoilemassa. Pikkuhiljaa alkaa tuntua kesältä, päivä päivältä ilma lämpenee.

Kalle auttaa Hillan hoidossa mielellään, menossa vaipanvaihto.

 Hilla katsoo että onnistuuko se veljeltä tuo homma. Hillalla on ihmeellinen tapa tehdä omatoimisia "linkkuveitsiä" eli nostaa pää ja jalat irti lattiasta ja siinä sitten jäkittää. Luulisi sattuvan niskoihin moinen treeni.

Kallella on välillä vähän vauvattanut, onneksi ei kovin monesti.

 Hilla-neiti kasvaa kovaa vauhtia ja juuri tällä hetkellä pistää hieman kiukuttamaan, kun sai eilen rokotukset, jotka sitten yöllä nostivat kuumeen. Mutta tällainen iloinen neiti meiltä yleensä löytyy.

 Kalle on vielä ensi viikolla hoidossa muutaman päivän ja sitten alkaa loma, aluksi ollaankin kolmestaan kotosalla kun Laurin loma alkaa vasta heinäkuun puolivälissä. Saa nähdä mitä me keksitään... ainakin takapihan terassi on varustettu hiekkalaatikolla, uima-altaalla ja tarvittavilla oheistuotteilla jotta saadaan aika kulumaan mukavasti :)

Ensin oli peruna...

 

Eihän se niin herkkua tietty aluksi ole, mutta pikkuhiljaa. En kyllä muistanut, että kuinka sotkuista ja tarkkuutta vaativaa hommaa tuo ruokailu on, mössöä löytyi lopuksi joka paikasta paitsi sieltä suusta.

Vappuna ei käyty vappumarssilla, mutta lapsilla oli kuitenkin vappupallot.

Kallella oli kyllä myös sellainen heliumpallo, mutta siinä on niin peloittava kuva etten uskalla julkaista :D

Kalle avasi myös pyöräilykauden, oi sitä vauhdin hurmaa. Melko hyvin onnistuu jo alamäkeen itsekin polkeminen. Ja omalla pihalla piti ottaa vähän offroadia ja huristella kaikista mahdollisista rapakoista.

Kallen kummisetä aka Pekkasetä oli meitä taas ilahduttamassa ja vappu pääasiallisesti menikin rennoissa merkeissä. Minä pääsin irroittautumaan ensimmäistä kertaa vähän pidemmäksi aikaa kotoa kun Lauri sai Hillan ottamaan pullosta maitoa, tähän asti pullo on ollut ihan nounou. Mutta siis jatkossakin voi lupeissa olla vähän enemmän omaa aikaa kuin vain yhden syöttövälin verran, kivakiva :) Grillikausikin avattiin kahdessa eri osoitteessa, meillä ja ystäväpariskunnan luona, hyvää oli ruoka molemmissa paikoissa.

Kalle on alkanut kertomaan viittoen omia ajatuksiaan, eilenkin sieltä tuli niin vakuuttavasti suusanallisen selityksen kera, että hän tahtoo ulos pyöräilemään ja kun totesin että odotetaan ensin että isä tulee kotiin, niin viittoi Kalle että soitetaan iskälle (ja oletettavasti hoputetaan kotiin :). Mukava kun on nyt enemmän keinoja ilmaista itseään. Toinen juttu mikä nyt on ajankohtaista on itsekseen kävelemään lähteminen, eilenkin Kalle vain päästi tuesta irti ja otti muutamia askelia. Tämä vähän kylmää äidin sydäntä, sillä tasapaino ei ole vielä ihan matkassa, vaan muutaman askeleen jälkeen kaadutaan joko suoraan naamalleen tai takaraivolleen jos kukaan ei ole ottamassa koppia. Vaan pitäähän sitä tietty harjoitella että oppii. Toinen in-juttu liikkumisen saralla on suoraan seinää vasten pystyyn nouseminen ja siinä hihhulointi.

Hillalla puolestaan oli eilen 4kk lääkärineuvola ja sielläpä ei ihmeempiä. Hyvin kasvaa, mitat 6640g ja 64,2cm. Vähän juteltiin kiinteiden aloittamisesta kun nyt on muutama yö mennyt ihan hulinaksi, jospa sillä rauhoittuisi tuo yösyöpöttely.  Jämeräksi tytöksi lääkäri kehui, mahallaankin punkeaa jo kovasti omien käsien varaan. Ääneen nauramisesta taisi tulla myös plussapojoja (hassua tämä kehityksen seuranta).

Meillä sairastetaan flunssaa. Tai siis tarkemmin minä ja Kalle sairastetaan, Lauri ja Hilla ovat toistaiseksi ainakin pysyneet terveinä.

Päivän viihde sisälsi Hirveä Henri jaksoja Kallelle Youtubesta, Hilla päätti viihdyttää itseään Facebookin äärellä (nuorena se on vitsa väännettävä). Koira lähinnä tyytyi makoilemaan lelukaaoksen keskellä, onneksi, sillä uloslähtijäksi minusta ei ollut. Onneksi on aidattu takapiha.

 

 

Viimeisin kuva on lähinnä viihdettä äidille, olo paranee heti kun näitä enskoja katselee :)

Päivän lääkitys sisälsi suklaapiirakkaa, olo koheni heti monta astetta. Muuten on ollut lääkityksen osalta tyytyminen hunajaveteen ja Finrexiniin, ei ole kauheasti esimerkiksi yskänlääkkeitä imettävälle (ehkä kuitenkin imettäjälle). Mut kyllä näilläkin pärjää ja yöllä voi aina pidätellä yskää naama punaisena niin kauan että pääsee vessaan yskimään rauhassa. Ai että näitä äitiyden iloja, eipä ole pitkään aikaan tuntunut yhtä hyvältä yskiä ääneen :) Kakkosvaihtoehto on tunkea Mynthonia suuhun puolinukuksissa ja herätä parin tunnin päästä sama pastilli suussa säikähtäen, että HUI, olisin voinut tukehtua tähän.

Uusi auto ja testi, kuinka monta geomaggia mahtuu autoon :) Vähän kolarointia siskon kanssa ja ihailevia katseita pikkusiskolta. Hillalla on sellainen hymy jonka vain Kalle saa aikaiseksi.

Hilla väisti kolarin pyörähtämällä auton yli (itselle siis muistiin, neiti kääntyilee ahkerasti reilu 3,5 kk)

Volkkarin loppusijoituspaikka on olkkarin hyllyllä silloin kun ei ole ajossa.

*tämä uusi bloggeri kettuilee minulle, joten kuvat on vähän miten sattuu *

Virvonvarvon

Teidät on virtuaalivirvottu! :)

Sadepäivään piristystä tuovat mummon kutomat villasukat ja röyhelöpeppusukkahousut.




Olen löytänyt käteni.





Kohta on taas viikonloppu, jeij! Erästä kuuluisaa mukaellen, viikonloppu on ihmisen parasta aikaa :)

Viikko on taas hurahtanut melko nopeasti ja viikonlopuksi saimme vieraaksi hiihtolomalaisen kun siskoni Veera tuli meille. Tänään käytiin koko porukalla ulkoilemassa mahtavassa kevätsäässä.

Kävelyllä nähtiin myös kaukohjattavia lennokkeja, Kalle varsinkin tykkäsi kovasti.

Hillalla oli viime viikolla 2kk neuvola ja hyvin on tyttö kasvanut edelleen, 5700g painoa ja 58,5 cm pituutta. Hilla sai myös rotarokotteen, onneksi ei isommin tullut mitään oireita. Masullaan neiti viihtyy jo jonkin verran ja päätä pitää topakasti pystyssä.

Kalle puolestaan on ollut pikkuisen nuhainen, välillä lämpöä ja räkä lentää, muutama päivä on pitänyt olla pois hoidostakin. Hyvän pätkän Kalle olikin terveenä, viimeksi sairasti viime vuoden toukokuussa isommin ja koko syksynä ei siis ollut hoidosta pois sairastumisen takia. Kallella on ollut nyt tapana osoitella kovasti jalkojaan, tänään osoitti oikeaa jalkaansa ja voivotteli :"OIOIOI". Kysyin että onko sinulla kipeä jalka ja vastaus :"JOOO". Sitten kysyin että onkohan siinä kasvukipuja ja taas vastaus kuului:"JOOO". Viimeiseksi kysyin että tiedätkö mitä ne kasvukivut on ja vastaus kuului :"EEEEN" :) Hassu ukkeli.

Salma puolestaan nauttii olostaan enemmän nyt kun ulos tarkenee taas kunnolla ja on päästy sen verran rytmiin, että Hillan kanssa vaunuillaan joka päivä jolloin Salmakin saa pitempiä lenkkejä. Virtaa riittää ja kesän tullen pitänee alkaa taas omatoimiagilityä harrastamaan, tuskin aika riittää ihan seuran harkkoihin lähteä.

Salma sai naapurista koirakaverin kylään, kun takapihalle sattuivat yhtäaikaa naapurin kaksi landseeria Impi ja Jalo. Naapurin Impi oli niin utelias, että huolimatta korotetusta aidasta tahtoi välttämättä tulla kyläilemään meidän puolelle ja hopsis vain, ei niin isoa koiraa edes korotettu aita pitänyt. Salma aloitti hirveät pelkopaniikkihaukut, kaveri kun oli sen verran isompi että hätää pukkasi. Impi kuitenkin on lauhkea kuin lammas ja Salmakin sen onneksi pian huomasi. Impi yritti välittömästi palata omalle puolelle Salman aloitettua stressaamisen kimeällä haukulla, mutta reitti takaisin ei ollutkaan niin helppo ja Impi kuskattiin sitten sisäkautta takaisin omaan kotiin :)