Meillä on odotettu näitä lämpimämpiä kelejä kuin kuuta nousevaa ja mitä tapahtuu kun on toinen kevään lämmin päivä? No Kallella on kuumetta, plaah. Toki eihän sille mitään mahda, mutta harmittaa se silti. Onneksi ukkeli on suhteellisen virkeä ja jaksaa touhuilla, ehkä keksitään jotain kivaa tekemistä sisätiloissa ja minä pakenen ulkohommiin kun perheen isä kotiutuu töistä.

Äitienpäivää vieteltiin tänä vuonna ihan kotosalla, kyllä se on vaan niin hellyyttävää herätä noiden pikkuihmisten onnentoivotuksiin, kortteihin ja lahjoihin. Oli isimies toki auttanut muutamassa jutussa, mutta silti, Kallekin jo ymmärtää ihanasti juhlapäivien päälle. Päivä meni syödessä hyvin ja viettäessä aikaa yhdessä, ehdittiin myös pihahommiin kun ilma selkeni:

Lapsista voisi muutaman huomion kirjoitella ihan itsellekin muistiin, kasvavat taas niin vauhdilla. Hilla on alkanut puhumaan enemmän, toistelee sanoja perässä ja yleensä ihan oikein, välillä tulee näitä hassuja muunnoksia eli vaikka kun Hilla vähän aikaa sanoi keinuessa "kiikkaa kiikkaa" on se nyt muuttanut muotoa asuun "kaakkii kaakkii" :). Sanoja on ainakin äiti, ikkä, pallo, mummo, ukki, pappa, heihei, hauva, vauva, kakka.... öh enhän minä kaikkia edes muista. Lintu on jostakin syystä mimmi ja erittäin kiinnostava, lintuja pitää bongata joka paikasta. Hilla myös käyttää muutamia viittomia, leipä on yksi suosikeista, sitä Hilla ei sano ääneen, viittoo vain. 

Ilahduttavaa Hillan juttelussa on se, että Kalle yrittää selvästi matkia enemmän sanoja ja äänteitä nyt kun Hilla puhuu enemmän. Saa hyvää mallia samalla. Kallenkin sanavarasto on laajentunut huomattavasti, viittomia on tullut tosi paljon lisää ja uutena juttuna on oma pieni kuvakirja mistä voi näyttää kaikki tärkeät jutut. Kallen puheterapeutin vaihduttua on edistystä tapahtunut tosi paljon, että kiitos uudelle putelle tästä. Yhdessä tässä touhukaksikossa on enemmän virtaa kuin laki sallii, välillä tuntuu että miten ne ehtiikin joka paikkaan ja varsinkin sinne minne ei tarvisi ehtiä. Ihania muksuja silti molemmat, en vaihtaisi! :)

Laurin vähäinen vapaa-aika onkin mennyt sitten tämän parissa, ei varmaan tarvitse sanoa enempää tästä aiheesta, kuva puhukoon puolestaan (no pakko on sen verran lisätä että meillä on sitten pari pikkupoikaa kun tästä kamppeesta tulee puhetta :D):

Pääsiäinen

Pääsiäinen vierähti tänä vuonna sairastelun merkeissä. Lähdettiin kyllä Kuusamoon mökille ja siellä lapset jatkoivat kotona aloitettua kovaa flunssaa. Hillalle kehkeytyi kurkunpääntulehdus ja muutama yö piti jännittää että kulkeehan se henki, mökiltä on kuitenkin jonkin verran matkaa lääkäriin. Onneksi henki kulki kun pystyasentoon pääsi. Lauri sairaistui sitten lasten vanavedessä ja kovasti olikin kipeä, itse sain myös lentsun mutta selvisin lievemmällä versiolla. Sen verran lapset onneksi toipuivat että pikkusen uskallettiin jo ulkoilla vaikka kelit olivatkin varsin talviset vielä, tänä vuonna ei ollu mitenkään lämmin tuo pääsiäisen aika.

Pääsiäisen jälkeistä lomaviikkoa vieteltiin sitten Pudasjärven ukkimummilassa, olipa hienoa että isovanhemmat jaksoivat vielä töidensä päälle touhuta meidän muksujen kanssa. Nyt kun tässä on parit lomat sairasteltu niin koitetaan kyllä kovasti tsempata seuraavaan lomaan :)

Taas on "pikku" tovi vierähtänyt viime päivityksestä. Jos kokeilisi vähän juttua laitella :) Meillä elellään mukavaa perusarkea, kevään tulo ja sen myötä valon lisääntyminen piristää mieltä kummasti. On virtaa vähän enemmän myös meillä aikuisilla touhuilla, lapsista se ei tunnu oikein koskaan loppuvan. Ulkona mukelot viihtyisivät vaikka kuinka kauan, joskus pitää oikein itkua tihrustaa kun sisälle on lähdettävä syömään tai muuta. Onneksi kelit tosiaan lämpenee, niin saa ulkoilla vielä enemmän.

Viikonloppuna Kalle leipoi Laurin kanssa pannaria, Hillakin sai käydä vähän hämmentämässä:

Sormiväreillä maalaaminen on ollut lasten lempparipuuhaa, meillä on jo monenlaista taideteosta näiltä taiteilijoilta.

Musiikkia on harrastettu aiempaa enemmän, itse olen kaivanut haitarin naftaliinista ja ollaan soiteltu porukalla, Kalle tykkää soitella ukin tuomalla kitaralla.

Pitäisi vielä muutama lastenlaulukirja hakea kirjastosta niin saisi repertuaariin vähän vaihtelua, tuskin tuo Pingviinitanssi ja Karhu nukkuu jaksaa ikuisesti viihdyttää.

Nyt litteroimaan, Veera-täti on kylässä ja vahtii että minun opiskelut etenee :D

Olen taas pähkäillyt tämän blogin tarkoituksenmukaisuutta ja mitä täällä jaan elämästäni ja erityisesti lasteni elämästä. He kun eivät vielä voi itse vaikuttaa siihen mitä heistä tänne laitan. Toisaalta, en ole täällä mitään valtiosalaisuuksien tasoisia asioita jakanut, mutta silti mietin, mikä on järkevää. Luulen että jatkan samalla linjalla kuitenkin, ja kun päivitystahti on näinkin kiivas (hahahahaa) niin jos joku vielä jaksaa seurata, olen vain positiivisesti yllättynyt. No se siitä taas :)

Elämään kuuluu vahvasti arjenmakuinen meno, päivät seuraa toisiaan hyvällä rutiinilla ja asiat ovat ihan mallillaan. Hilla tuntuu oppivan joka päivä jotain uutta, tukea vasten kävelee ja uutena juttuna on joka paikkaa kiikkuminen tai ainakin kiikkumisen yrittäminen. Kalle puolestaan treenaa kovasti taitavaa kaatumista, ei ole enää kovin paljon pää kopsahdellut, vaikka välillä nurin meneekin. Kävely sujuu edelleen yhdestä kädestä taluttaen tai rollarilla, itsenäiseen kävelyyn on vielä matkaa mutta treenataan kovasti. 

Ensi viikolla vietetään lomaa ja tällä kertaa ei suunnitella mitään etukäteen (vaikea paikka, minulle ainakin) vaan katsotaan mitä eteen tupsahtaa. Opiskeluhommia olisi vaikka muille jakaa, päiväuniaika on melko rajallinen aloittaa kouluhommat ja monesti kääntyykin kotitöiden teoksi... Hiljaa hyvä tulee.

Täällä taas

Kesän voisi laittaa pähkinänkuoreen seuraavanlaisesti: reissua, isovanhempia ja sukulaisia, uimista, mökkeilyä, rentoilua, ihania ihmisiä, hampaita ja vaihtelevaa säätä. Nyt on arkeen palattu jo rytinällä, Kalle ja Lauri ovat olleet töissä/päiväkodissa jo muutaman viikon ja me naiset ollaan kotosalla. Itse olen hypännyt taas gradun ja muiden tekemättömien töiden kimppuun, joita tietysti teen Hillan a.k.a neiti Asenteen tahdissa. Reppanalla on elämänsä ensimmäinen flunssa päällä, joten ihmekös tuo jos vähän kiukuttaa:

Kalle jaksaa onneksi hoitaa, vaikka ilmassa on ollut ehkä vähän merkkejä siitä että ei aina haluaisi jakaa leluja tmv. siskon kanssa.

Yksi yhteinen lempparileikki kuitenkin löytyy ja se on kosmonautit; lakit ynnä muut vermeet niskaan ja sitten sateenvarjoraketilla avaruuteen :) Kosmonautit ilman rakettia:

 Kesästä on nautittu vaihtelevassa säässä, onneksi on ollut sekä hyviä kelejä että mansikoita. Uusi takaterassi on ollut ahkerassa käytössä, Kalle näyttää mallia kuinka kukkien varjossa otetaan päivälepo ja altaassa pulikoidaan.

Viikonloppuna ajeltiin Levillä, Lauri ja minä moottoripyörällä ja lapset mummon ja Matti-ukin kanssa autolla. Mukava oli reissu: yövyttiin Panorama-hotellissa, syötiin hyvin, ajeltiin gondolihissillä ja käytiin kylpylässä koko porukalla. Kallehan on jo vanha reissumies, ja niin näyttää Hillastakin kehkeytyvän helppoa matkaseuraa.

 

Laurilla on vielä huominen töitä, mutta sitten se varsinainen loma alkaa! Kivakiva :)

Viime viikonloppu vietettiin Kuusamossa, oltiin Kallen kummisedän luona yksi yö ja toinen Laurin isän luona. Kalle esitteli jumppataitojaan Pekan matolla, taidonnäyte pyramidista:

Kalle on alkanut tulemaan rohkeammaksi pystyasennossa vaikka tasapaino itsekseen seisomiseen riittää vain muutamiksi sekunneiksi. Elämme siis taas kerran jänniä aikoja ja silmät pitää olla selässäkin. Tai jos ei silmiä selässä, niin vaihtoehtoisesti sitten lapsi pumpulissa ja mielellään vielä kypärä päässä. No ei sillä, hyvä että opettelee, äiti voi sitten opetella kaivelemaan sitä sydäntä kurkusta läheltä piti tilanteiden jälkeen :)

Lauantaina käytiin juhlimassa Onnin kaksveesynttäreitä, iso jätkä :) Sunnuntaina ajeltiin Kursun mummolan kautta kotiin, moikattiin mummoa sekä tätiä ja tädin miestä. Tämä viikko onkin sitten hurahtanut vauhdilla tänne asti, minuun on iskenyt joku tee-se-itse-innostus ja materiaalit on hankittu erästä seinäprojektia varten, saa nähdä kauanko toteutuksessa kestää :)

Hilla viihtyy päivä päivältä paremmin mahallaan lattialla...


...ja Salma päivystää yleensä lähituntumassa (ja tilaisuuden tullen käy "hoitamassa" Hillan naaman ihan märäksi):

Arki rullailee siis omalla painollaa, huomenna kylläkin on hieman spetsiaalia kun Kalle lähtee Pudasjärven ukkimummilaan ja Hilla menee ystävälle pariksi tunniksi hoitoon, jotta me Laurin kanssa päästään ihan kahden syömään ravintolaan. Aah, sitä odotellessa (ja peukut pystyyn että en seuraavaksi tule kertomaan kuinka joku sairastui tms. ja suunnitelmat meni uusiksi). Mukavaa loppuviikkoa kaikille!

Söpöyden huippu, ainakin omissa silmissä. Ne vaan on niin pienet ja suloiset nuo varpaat. Toinen heikko kohta ovat nukkuvat lapset, erityisesti nämä omat, niitä voisi tuijotella kauan. Käytäntö on kuitenkin opettanut, että kovin pitkään ei kannata tuijotella, vaan itsekin hyödyntää se aika mitä muksut vetelee sikeitä, muuten väsyttää aamulla :)