Joulunaika

Joulunaika meni tosi mukavasti ja vilahti vain ohi. Osansa teki varmasti se, että meitä oli niin paljon, jouluruualle piti hakea kaksi lisäpöytää että mahduttiin ja sitten pirtti olikin tännä pöytää. No sopu sijaa antaa. Suuri porukka antaa myös pöpöjä, joulun saldona taisi olla että yli puolet paikallaolleista sairastui flunssaan, minä ja Lauri mukaanlukien.

Jouluaatto meni perinteitä noudattaen eli käytiin ulkoilemassa ja haudoilla. Sitten olikin vuorossa kalaruoka, joka ylitti taas kaikki odotukset. Laitetaanpa pieni kuva pöydästä, vähän epätarkka mutta kuitenkin:

Kalaruoan jälkeen saunottiin ja sitten tulikin illan kohokohta ainakin serkun pojille, nimittäin joulupukki. Pukki ei kuitenkaan tainnut tulla aivan Korvatunturilta, minulla on pieni aavistus että taisi tämä pukki olla tällä kertaa Oulusta =) Illan huipennuksena oli sitten perinteinen jouluateria ja vaikka koko päivä oltiin jo syöty, saatiin silti yksi kokonainen kinkku tuhottua.

Joulupäivänä suuntasimme pulkkamäkeen, lumen vähyys aiheutti hiukan ongelmia ja puut olivat liian lähellä laskurataa, kaikki puut kuitenkin väistettiin vauhdista huolimatta. Salma oli niin hermostunut katsellessaan touhua että haukkui jatkuvasti, jolloin Lauri päättä näyttää että homma on ihan mukavaa ja otti Salman Stigan kyytiin. Takaisin tuli hiljaisempi koira.

Tapaninpäivänä ajeltiin takaisin kotiin ja Mirva tuli vielä meille viettämään aikaa. Torstaina sitten seikkailtiinkin alennusmyynneissä tyttöjen kesken ja kyllähän sieltä jotain pientä kivaa tarttuikin mukaan. Eilen käytiin viemässä Mirva kotiin ja samalla pyörähdettiin Haaparannassa, sieltä ostettiin Laurille juoksukengät armeijaan (oih, nyt se on oikeasti lähdössä) ja koirille kevythäkki autossa kuljettimista varten. Sen ansiosta oli eilen ensimmäinen rauhallinen automatka, aika nopeasti tuo pikkuinen sammahti sinne boksiinsa. Mikä parasta, tämä tarkoittaa riemuvoittoa auton karvaisuudesta eli heihei karvat!

Huomenna suuntaamme auton keulan kohti Savukoskea ja uutta vuotta, kunhan Lauri saa ensin viimeisen työpäivän hoidettua alta pois.

Generaattoreista

Tämähän varsin hauska, ihmisgeneraattorista saatu tarina:

"Laura päätti putkahtaa maailmaan eräänä kuumana päivänä. Seuraavana päivänä näki että hänestä tuli poika. Perhe oli älyttömän iso ja he elivät rakkaudesta. Koulussa hän opetti muita, siellä häntä kiusattiin rumista varpaista.

Jo opiskeluaikoina häntä alkoi ihastuttamaan öylätit, niinpä ammatiksi tuli auttaminen.

Laura kehittyi kahdeksannellakymmenellä varsin nätiksi. Päähänsä hän sai vaaleat hiukset, sekä siniset silmät.
Ihanuudesta johtuen hän oli erittäin pirullinen. Lempiruokaansa fluoritabletteja hän sai työskennellen suolistajana.

Laura tupakoi päivittäin mutta ei käytä nuuskaa. Alkoholia hän juo oksentaakseen.

Hän löysi itselleen puolison jonka kanssa ei kuitenkaan mennyt naimisiin.

Sen pituinen se. "


Käykääpä kokeilemassa: http://www.pikkupaprika.com/soppa/index.php?s=ihmigene-index

Joulutohinoita

Joulusiivous on nyt tehty ja muutenkin koti on ihan valmis joulua varten, vaikka emme aattoa täällä vietäkään. Jouluvaloja on siinä määrin, että Lauri arvelee sähkölaskun taas ensi vuonna kasvavan =) Eilen leivoin ensimmäiset joulutortut ja piparit, nautittiin niitä sitten glögin kanssa. Lauri asensi takapihalle myös itse tekemänsä pidikkeen lyhdylle ja nyt siellä punainen valo loimottaa niin jouluisesti että.

Käytiin eilen myös Rovaniemen uudessa kauppakeskuksessa, Revontulessa. Oli jotekin putkimainen ja ahdistus iski kyllä samantien kun aika moni muukin oli keksinyt lähteä sinne yhtäaikaa meidän kanssa. Suunniteltiin käyvämme vielä Citymarketissa, mutta nähtyämme parkkipaikan täynnä autoja jatkettiin suosiolla matkaa kotiin. Onneksi kaikki lahjahankinnat on jo tehty, muuten voisi stressiä pukata.

Ensi viikolla on ohjelmassa vähän vielä kouluhommien viimeistelyä ja sitten olen luvannut leipoa mummolaan torttuja ja pipareita ihan alusta asti, saa taas nähdä mitä niistä tulee =) Huomenna on karatessa vyökoe, saadaan keltainen vyö joululahjaksi. Keskiviikkona on tyttöjen ilta meillä, Lauri saa päättää lähteekö evakkoon vai jääkö kuuntelemaan kovaäänisiä naisihmisiä tänne, heh. Perjantaina tulee Laura kyläilemään, tosi kiva nähdä pitkästä aikaa. Itse asiassa siitä on vuosi kun viimeksi nähtiin... aika menee niin nopeaan.

Suskalla on muuten vieläkin univaikeuksia, minä alan olla omani saanut kuriin. Tänä aamuna Suska heräsi yhdeksältä vinkumaan, me herättiin yhdeltätoista ja Suska pisti nukkumaan. Tasa-arvon nimissä Lauri sitten kävi aika ajoin huutelemassa sitä hereille ja muistutti, että ei ole reilua nukkua kun on ensin herättänyt toiset. No kohta Suska pääsee nauttimaan rauhallisesta joulusta Pudasjärvelle. Salma lähtee meidän mukaan Kursuun ja Pippurille kaveriksi, pääsevät sisarukset telmimään toistensa kanssa.

Laitetaanpa tähän vielä Salmasta jouluinen kuva, poseerasi tosi nätisti tonttuna kameralle:

Univaikeuksia

Tähän aikaan vuodesta on muodostunut tavaksi, että en saa nukuttua kunnolla. Illalla kun menen sänkyyn ei tule uni ja jos yöllä satun heräämään, niin sama ongelma edessä uudelleen. En ole ainoa meidän perheessä, jolla on vaikeuksia nukkumisen kanssa. Laurillakin on ongelma, mutta se ei itse sitä kuule eli kuorsaaminen. Tämä puolestaan vaikeuttaa minun nukkumista entisestään. Lisäksi Suska kuorsaa kuin höyryjyrä ja Salma vonkuu unissaan. Minä tarvisin varmaankin sellaisen äänieristetyn huoneen missä voisin nukkua rauhassa. Ai niin, edellisestä listasta unohtui vielä Suskan vinkuminen, se on jotain sellaista mitä ei voi käsittää jos ei itse kuule ja ei voi myöskään tajuta sitä ärsyyntymisen ylintä tasoa, joka saavutetaan kello kolme aamuyöllä herättäessä koiran ukinaan. Ei sillä mitään hätää yleensä ole, kunhan vaan on vähän peloissaan pimeässä ja haluaa vessaan turvaan (niinpä, kun vessan ovi aukeaa, syöksyy onnelinen koira vauhdilla matolle nukkumaan).

En ole katkera, mutta kuitenkin, hyvähän Suskalla on nyt tuolla nukkua kun on päivä. Kokeilisi yöllä nukkumista välillä. Tänään ei ole taas lukemisesta tahtonut tulla mitään ja huomenna on tentti. Juuh, tällä kertaa koira saa syyt niskaan minun huonosta tenttiin valmistautumisesta :) Lisättäköön tenttiin lukemisen välttelyn avaimiin väsymys -> koira valvotti yöllä. No eiköhän tämä valittaminen nyt riitä, on vaan niin paljon helpompi kirjoittaa asioista jotka rassaa kuin niistä jotka ovat hyvin.

Niin niitä hyviä asioita... Laaditaanpas tämän hetken TOP10 lista eli nämä asiat ovat elämässäni hyvin:

1. Joulu on kohta
2. Joulutee maistuu tosi hyvälle
3. Ulkona on lunta
4. Salma oppi uuden tempun
5. Miten tämä nyt alkoi tökkimään... viidentenä,öööö, lämmin koti
6. Jouluvalot! (tämä oli helppo)
7. Ystävät ja sukulaiset auttaa ylämäessä
8. Oma kulta (sori, meinaisit jäädä listalta itsestäänselvyytenä)
9. Vuoden viimeinen tentti huomenna
10. Olen terve (ah, niin kliseistä ja niin totta!)

Tarkastellessani edellisiä voi itse asiassa olla, että luettelo onkin laskevassa järjestyksessä oikein päin. Tai ehkäpä tätä listaa ei kannata järjestykseen katsoa, se vaan on. Logiikka ontuu kyllä muutenkin, kun listan nimi on että nämä asiat ovat elämässäni hyvin: jouluvalot! Miten jouluvalot voi olla hyvin? Käänteisen tarkastelun kautta, ei ne ainakaan huonosti ole! Over and out.

Oli se hyvä

Matkaan lähdettiin lauantai aamuna. Kyyti oli hiukan ahdas, olihan meitä viisi aikuista ja kaksi koiraa yhdessä autossa. Onneksi nuo koirat ei ole tuon isompia, kulkevat sylissä kuitenkin.Liput saatiin noudettua onnistuneesti ja sitten hakemaan ruokaa. Tilatuissa pitsoissa ja kebabeissa oli mielestämme reilusti Levi-lisää, olivat aika hinnakkaista kokoonsa nähden. Mökki oli tosi viihtyisä ja ilta sujui rattoisissa merkeissä.

Areenalle suunnattiin siinä yhdeksän maissa. Indica oli lämppärinä, mutta siitä minä en niin hirveästi välittänyt, vaikka laulajalla persoonallinen ääni olikin. Nightwish sen sijaan lunasti odotukset ja oli maksamisen arvoinen. Uudet biisit varsinkin osuivat kohdilleen ja vanhoistakin muutama. Alkuun vedetty Bye Bye Beautiful lämmitti kivasti tunnelmaa ja keikka pääsi hyvään vauhtiin. Ainoa biisi mikä minusta ei istunut settiin yhtään ja oli muokattu hassun kuuloiseksi oli Sacramant of wilderness, se ei vaan jotenkin... sytyttänyt.
Mutta oli se hyvä. Lähtisin heti uudelleen.

Seuraavassa kuvia keikalta. Oli aikas paljon ihmisiä, kuulemma 1500 lippua oli myyty lauantaille, paikan päällä oli hankala arvioida paljonko porukkaa siellä oli.

Nightwish:




Tässä kuvassa Anette ja Marco:



Tässä K:lle kuva Holopaisesta niin kuin oli puhe (sori, on vähän pimeä, mutta tekeepähän kuvasta arvoituksellisemman). Huomasin koskettimiin kiinnitetyn figuurin, jota ei kyllä tässä kuvassa näy, ja minua infottiin sen olevan Johnny Deppin roolihahmo Jack Sparrow. Mielenkiintoista.



Loppuillasta Lauri pääsi vielä nuoruuden idolinsa juttusille, Kotipellon Timppa Stratovariuksesta oli sattunut samoihin bileisiin. Lauri sanoo, että silmät punoittavat jännityksestä:



Me muut lähdettiin keikan jälkeen mökkiin koisimaan, tai siis oltaisiin lähdetty nopeamminkin, mutta uloskäynti areenalta on varsinainen pullonkaula, joten odoteltiin sellainen tunti että päästiin poistumaan. P jäi vielä hengailemaan paikan päälle ja se olikin tuottanut tulosta. Tuomas Holopainen oli tullut vielä faniensa pariin ja P:kin oli päässyt moikkaamaan. Ei hassummin samalle illalle, Kotipelto ja Holopainen, joista vain toisesta kyllä on onnistunut kuva. Mutta ei hätää P, kyllä me uskotaan että se musta ruutu sinun kännykässä on kuva sinusta ja Tuomaksesta.

Joulukinkku

Kokeillaanpas, R laittoi jouluruokatestin ja tein sen ja mitäs sieltä paljastuikaan. Olen joulukinkku! No sehän kyllä on joulun ydin ja ehkä tämä jotenkin viittaa ulkoiseen olemukseenkin =)

Joulupöydän persoonani:

Olen joulukinkku
Olen joulun tukipylväs ja turva

Tee sinäkin
Ideakeittiön jouluruokatesti

Laurin kanssa tehtiin tänään irish coffeeta, jos sillä karkottuisi tuo Laurin flunssakin. Se on kyllä aika hyvää, namnam. Seuraavassa vielä tilannekuva, joka ei ole lavastettu eli Lauri kun tulee ruokikselle, se ottaa aina päivälevot ja koirat tietää silloin missä pitää olla. Sohva ei ole iso, mutta kyllä sopu sijaa antaa:

Kutkuttaa

Tämä kutkuttaa tämä joulunodotus. Minä olen ihan hurahtanut kynttilöihin, niitä pitää polttaa koko ajan ja mielellään vielä jonkun tuoksuisia. Vanilja on tämän hetken suosikki. Tänään olisi kyllä pitänyt kirjoittaa ahkerammin luentopäiväkirjaa, mutta ensinnäkin heräsin vasta kun Lauri tuli ruokatunnille ja toisekseen sitten kun oli herännyt, oli kiva lähteä koirien kanssa rauhalliselle kävelylle. Sitten olikin pakko mennä suihkuun ja vältellä opiskelua edelleen.

Oikeastaan tiedän tosi paljon hyviä keinoja opiskelun välttämiseksi ja tärkein niistä on, että pitää asettaa etusijalle kaikki muu paitsi opiskelu. Ensinnäkin on aina tärkeämpää siivota, varsinkin jos on tulossa vieraita käymään, kuin kirjoittaa luentopäiväkirjaa. Toisekseen on aina tärkeämpää, että koirien aamulenkistä ei tingitä niiden kustannuksella, vaan opiskelu saa joustaa. Kolmanneksi on vielä se, että on hyvin tärkeää (tämä ei kyllä aina toteudu) että avomiehelle on lämmin ruoka valmiina kun hän tulee töistä, vaikka opiskeluhommat olisivatkin vielä kesken. Ja joko mainitsin kynttilät, niitä on tärkeää polttaa ja kuunnella musiikkia. Joo, näin loman ollessa tiedossa ajatukset alkaa jotenkin harhailemaan.

Laurikin pääsi eilen kotiin hyvässä kuosissa, ei ollut pahemmin reissussa rähjääntynyt. Koirat hyppi melkein seinille kun näkivät sen ja sitten ne parkkeerasivat laukkuun, etteivät jää ainakaan enää matkasta:

Ok, myönnetään, tilanne oli lavastettu jutun viihteellisyyden lisäämikseksi. Mutta Suskahan kyllä muuten tahtoo aina työntyä laukkuun nukkumaan, siis reissussa. Eli omaa petiä korvaa meidän puhtaat vaatteet, jotka eivät enää yön jälkeen ole niin puhtaita, vaan tuoksuvat epämääräisen koiralle.

Huomenna onkin luvassa aikaa hyvän asian parissa eli ainejärjestön kanssa mennään päivystämään Jouluiloa lapsille!-kampanjaan, missä kerätään joululahjoja perhetyön piirissä olevien perheiden lapsille. Ainakin aikaisempina jouluina ihmiset ovat muistaneet antaa omastaan myös vähän huonompiosaisille, toivotaan että niin myös tänä vuonna.

Lauantai-illan huumaa

Minulla on oikein tyytyväinen olo. Aina se ei ole mahdollista, mutta tällä hetkellä minä olen oikein tyytyväinen elämääni. Maha on täynnä eli perustarpeet on tyydytetty. Amarillossa oli hyvää ruokaa ja hyvää seuraa, jäi hyvä mieli. Siihen ei ole paljon lisättävää.

Nyt nautin kotona omasta rauhasta, itse asiassa siitä on yli kaksi vuotta kun olen viimeksi ollut yksin viikonlopun kotona. Lauri on kyllä ollut täällä kun minä olen ollut poissa, mutta ei toisinpäin. Olen siivonnut kodin ja se on pysynyt järjestyksessä, ei sillä että se menisi heti sekaisin kun ollaan kahden, mutta nyt kaikki on niin kuin minä haluan.

Kuuntelin tänään ensimmäistä kertaa Leevi & the Leavingsin joululevyä Varasteleva joulupukki, se on kyllä ehdoton ykkönen joululevyistä. Nyt on ensimmäinen joulukuuta, niin sitä saa jo kuunnella. Se lämmin realismi, joka niistä lauluista välittyy on niin tuttua ja turvallista, se vie aina aikaisempiin jouluihin ja niiden odotukseen. Toisaalta ei saa olla väärässä mielentilassa niitä kuunnellessaan, silloin voi masentua ihan totaalisesti.

Lauri siellä edelleen vippaillee, oli kuulemma tänään päässyt jopa telkkariin asti, sitä oli zoomailtu maalintuloalueella. Harmi etten päässyt näkemään. No huomenna on luultavasti luvassa täysipitkää raporttia tapahtumista, odotan innolla.