Keinuminen on tosi pop. Kuten vaatetuksesta näkee, niin ilmat ovat jo viilenneet, enää on sellaista reilua kymmentä astetta päivisin. Keinussa on myös hyvä treenailla tasapainoa, ehkä se keskivartalonhallinta alkaa sieltä löytyä. "Kunnollista" liikkeellelähtöä odotellaan edelleen, Kalle pyörii ympäriinsä sekä oman akselinsa ympäri ja peruuttaa pieniä matkoja ryömimällä, mutta ei konttaa tai nouse vielä ylös. Saatiin neuvolasta lähete fysioterapiaan, mutta ei olla vielä saatu sinne aikaa. En ole kuitenkaan kovin huolestunut asiasta, sillä itse näkee pienistä jutuista että eteenpäin poika menee koko ajan kehityksessä.
Tänään käväistiin Kallen kanssa yliopistollakin, tai oikeammin LYY:n toimistolla hakemassa lukuvuositarra opiskelijakorttiin, kalenteri sekä opinto-opas. Nyt kun saisi itsensä vielä motivoitua tekemään tarkat suunnitelmat opintojen suhteen, merkkasin kyllä jo tenttipäivät kalenteriin, että ehkäpä se tästä. Sanotaan vaikka että pakkohan se on. Ja ajatus jostain ihan omasta tekemisestä alkaa kyllä tuntua tosi hyvältä.
Ihana pieni veijari on Kalle poika. Voi kunpa vauhtia pääsisin antamaan ;) Tulenkin kohta käymään.
VastaaPoista-mummo-