Morsetusta

Pätkä on alkanut kunnolla jammailemaan, ja liikkuukin kovasti. Meille taitaa olla tulossa tosi fiksu muksu, koska hän ihan selkeästi morsettaa mahasta koodikielellä napu-napu-napu, mutta kun... minä en osaa morsettaa niin ei voi tulkita että mitä Pätkä yrittää viestittää =) Liikkeet alkoivat tuntumaan Suomi-Venäjä ottelua katsellessä (viikkoja oli kasassa tasan 17) eli tästä ehkä voidaan tulkita, että Pätkästä voidaan vielä leipoa kiekkofani.

Ja mitä sitä muuta... Töissä homma etenee normaalisti, ihan mukavaa on ollut. Teräsbetoni pääsi Euroviisufinaaliin, joten lauantaina on luvassa jännäämistä puolialastomien miesten puolesta. Mummon Ladalla olen nyt pari päivää huruutellut töihin, koska Lauri otti Seatin ja lähti sillä Sodankylään. Lada on lujaa laatua.

Ikäviäkin tässä on tosiaan sattunut, Laurin mummo nukkui pois viime perjantaina. Vaikka vanha ihminen jo olikin, ei kenenkään kuolema ikinä helppo asia ole. Sanelmasta jäi minulle hyvät muistot, hänellä oli paljon tarinoita kerrottavana ja hän oli aina iloinen ja ystävällinen. Kuitenkin vähän sellainen pippurinen mummo ja leipoi hyvää rieskaa. Aina vierailulle mennessään tunsi olonsa tervetulleeksi, ja vaikka myöhemmin ei enää kaikkea pystynyt itse tekemään oli hänellä langat käsissään kuten talon emännällä kuuluukin. Toivotankin hänelle hyvää matkaa.

Nyt kun on kuolemasta tässä puhuttu, niin tuntuu jotenkin epäsoveliaalta laittaa tähän kuva meidän nauravasta saksalaisesta sotavarustuksessa, mutta koska ei niin soveliasta sakkia olla, laitan kuitenkin. Älkää vetäkö herneitä nenään =)