Näin pääsi nyt käymään, Lauri lähti vippailemaan Rukalle, siellä saa nauttia olostaan täydellä ylläpidolla. Käyvät muun muassa katsomassa maailmancupin kisaa. Yritin kyllä vedota, että eikö olisi kiva jäädä kotiin minun kanssa, mutta... houkutus oli liian suuri. Eli nyt minä olen täällä koirien kanssa päineen. Parempi totutella, tätä on luvassa ensi vuonna reilusti lisää.
Huomenna on sitten Rempan hallituksen hautajaiset, porukka vaihtuu vähän isompaan ensi vuonna. Tänään olen ottanut ihan rennosti koirulien kanssa ja maistellut hiukan avopin (äitini keksimä määritelmä eli kun on avoliitto niin on sitten avoppikin) jättämää viiniä. Koirat painuivat jo nukkumaan, aamulla pitää lähteä sitten lenksulle niiden kanssa.
Huomenna on sitten Rempan hallituksen hautajaiset, porukka vaihtuu vähän isompaan ensi vuonna. Tänään olen ottanut ihan rennosti koirulien kanssa ja maistellut hiukan avopin (äitini keksimä määritelmä eli kun on avoliitto niin on sitten avoppikin) jättämää viiniä. Koirat painuivat jo nukkumaan, aamulla pitää lähteä sitten lenksulle niiden kanssa.
Tänään olin puhelimessa R:n kanssa ja ihmettelin että mitä se Suska vinkuu, se kuului R:lle asti. Päästyäni puhelimesta menin käymään makkarissa ja Suska oli hukannut itsensä meidän päiväpeiton alle. Se oli siis työntynyt tyynyjen luota sisään, mönkinyt siksakkia sängyn jalkopäähän ja oli siellä jumissa. Minä hirveän huudon kanssa sieltä sitä ajamaan pois, vaikka toisella taisi olla aito hätä että hän on hukannut itsensä. Sänky oli veikeän näköinen tapahtuneen jälkeen, aivan kuin myyrä olisi kaivanut siihen käytäviä.

Ehkäpä tästä kuvasta saa vähän mielikuvaa kolmiulotteisesta tilanteesta.
Muoksis. Vielä sen verran, että en ymmärrä miksi tuo otsikon kuva on kutistunut tuollaiseksi matalaksi...hmmm. No ehkä saan arvoituksen vielä selvitettyä. Jos jollain on hyviä neuvoja asian suhteen, kommentoikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti