Kallen kuulumisia ajattelin kirjoitella taas vaihteeksi vähän ylös. Kallen kehitys menee omalla painollaan pikkuhiljaa eteenpäin, kolmen ja puolen vuoden kunnioitettavassa iässä Kalle kävelee reippaasti tuettuna yhdestä kädestä/tukibodyn kauluksesta ja harjoittelee itsenäisesti seisomista. Pisin aika ilman tukea seisomista lienee noin kymmenisen sekuntia. Polvikävely on myös harjoittelun alla ja sujuu aika hyvin Erja-mummon tekemien polvisuojien kanssa. Fysioterapeutti käy päiväkodilla kaksi kertaa viikossa ja puheterapeutti kerran. Kommunikointi on edelleen aika paljon osoittelun varassa, tukiviittomat ovat kylläkin alkaneet myös saada enemmän sijaa, uusia viittomia on mm. mummo, possu, ukki ja Kaapo (lastenohjelma jota Kalle saa välillä katsoa Youtubesta). Omaa puhetta tulee paljon ja välissä tunnistettavia sanojakin, tällä hetkellä myös "lauleskentelu" le-le-le-le-le-tavuilla on suosiossa.

Apuvälineitä tällä hetkellä käytössä on rollari, suihkutuoli, käsipainot, tukibody, kävelytysvyö, "vessanpyttytuoli", sure-step-jalkatuet, erikoisruokailuvälineet... arjessa ei aina huomaa kuinka paljon apuvälineitä käytössä onkaan, sikäli hyvä että ne ovat jo sulautuneet osaksi helpottamaan normaalia arkea. Kenkien hankkiminen on välillä vähän haasteellista, kun kaikki mallit eivät mahdu sure-steppien päälle. Nämä allaolevat viimeisimmät kengät postitti Kallen ukki Jyväskylästä, kun täältä ei löytynyt sopivia. Onneksi on tätä verkostoa :)

Kuva lainattu täältä

Hillan syntymän jälkeen oli ilmassa pientä mustasukkaisuutta siskoa kohtaan, joka onneksi alkaa jo helpottaa. Mustasukkaisuus ilmeni oikeastaan vain kitinänä ja rajojen kokeiluna, ei kuitenkaan Hillaa kohtaan suoraan. Nyt tilanne onkin kääntynyt siihen että pikkusiskoa käydään suukottelemassa ja halimassa ihan avoimesti ja pyydetään saada ottaa sisko syliin. Sillekin on muuten ihan oma viittoma, Kalle osoittaa ensin Hillaa ja sitten taputtelee omaa olkapäätään, että anna syliin.