Tai siis saaliina oli sankollinen puolukoita joista keittelin tänään hilloa. Marjastus sujui anopin suosiollisella avustuksella niin, että minä keräsin 1/3 sankoa ja Erja loput :) En suostu myöntämään että Ursulan mukanaololla olisi ollut vaikutusta poimintanopeuteen, taisi vain Erjalla olla enemmän harjoitusta alla. Saatiin mukaan myös itsekasvatettuja perunoita, sipuleita ja valkosipuleita, namnam!Kallekin kävi tutkimassa ja maistelemassa puolukoita metsässä:
Koirakin oli mukana vaikka siitä ei nyt kuvatodisteita olekaan, harmi sinänsä sillä Salma on innokas marjastaja. Sille kelpaa ihan kaikki marjat, ja parasta sen mielestä onkin kun emäntä ystävällisesti osoittaa sille hyvät ja marjaisat varvut (lue: emäntä omassa rauhassaan yrittää poimia marjoja ja koira syö ne suoraan käden edestä).
Nyt on hyvä jatkaa uuteen viikkoon levänneenä ja rentoutuneena, Kalle palautui vielä kotona lueskelemalla Myyrää pyykkikorissa:
Huomenna olisi luvassa sokerirasitustestiä, en odota oikein innolla, mutta eiköhän tuo mene. Eniten ottaa päähän testin kesto, siellä labrassa pitää homehtua useampi tunti. Onneksi on työkavereita naapurissa joita voi nakittaa pitämään seuraa :)
Heh, sullakin siis on tuollainen marjastaja-apulainen. Tuisku ei ole ikinä välittänyt mistään marjoista mutta nyt Lumi, se tunkee juuri sinne mistä on itse keräämässä ja napsii esille kaivetut marjat omiin suihinsa :-) Tytötkin auttavat kyllä keräämisessä ja täyttävät omia korejaan innoissaan mutta jostain syystä ne on yleensä melko tyhjiä kun metsästä päästään mökille...
VastaaPoistaOnneksi on siis anopit!
Tsemppiä sokerirasitukseen, joku höpöhöpö lehti mukaan jos aika kuluis paremmin. Sen verran pöhkö olo siitä mulle tuli ettei pystynyt kirjaan keskittymään mutta juorupalstat pelitti ;-)
Terkut!
sari
Sanoppa muuta, anopit kunniaan! :) Kiva kun teiltäkin löytyy innokkaita apureita, ja parhaimmallehan ne marjat maistuu suoraan puskista syötynä (koirista selvästi myös).
VastaaPoistaOtin sokerirasitukseen kirjan mukaan, mutta tosiaan, ei ihan aivokapasiteetti ollut siinä sokeripöhnässä kohdillaan, tuijotin vain kirjan sivuja :D Rasituksesta tuli onneksi puhtaat paperit, ei tarvi enää sitä stressata.
Terkut ja mukavia syyspäiviä teidän poppoolle!