Oikein iloista Ystävänpäivää kaikille!
Ilma on niin kylmä, että auto hyytyi heti alkuunsa tuohon pihamaalle, onneksi apua oli tarjolla ja saatiin auto liikenteeseen.
Muuten ei mitään uutta auringon alla, gradu etenee pikkuhiljaa, taas on pitänyt pohtia kovasti että mikäs se on se punainen lanka tässä. Ilmoittauduin myös sairaalalle tekemään keikkahommia, kun alkoi tuntua että tätä aikaa on ollut käsissä vähän liikaakin ja olenkin nyt pari sijaisuutta siellä tehnyt, mukavaa vaihtelua!
Kalle viihtyy päivät hoidossa ja uudet taidot kehittyy pikkuhiljaa. Kalle sai pari viikkoa sitten ensimmäisen kävelytelineensä (dallariksi myös kutsutaan) ja sillä on poika treenaillut ahkerasti, se on kovaa menoa ja kaverina siinä pitää olla koko ajan. Muista apuvälineistä tukibody on osoittautunut toimivaksi, antaa ylävartalolla tosi paljon hallintaa eikä ataksia koko ajan nakkele raajoja eri suuntiin. Samaten sure-step-ortoosit eli jalkatuet ovat tuoneet vakautta ukkelin pystyasentoon.
Kalle on myös alkanut juttelemaan "omalla" kielellään enemmän ja selviä sanayrityksiäkin on havaittavissa, Kalle itse on Ka, iskä on ii ja äiti ää ihan loogisesti. Ja anna-sanalla pärjää melko pitkälle. Moni asia on tällä hetkellä namnamnam tai manmanman, kummin päin nyt sattuu suusta ulos tulemaan :) Tukiviittomia yritetään nyt enemmän käyttää kun Kalle kovasti niitäkin yrittää tehdä perässä, joten aika niille tuntuisi otolliselta. Kalle elehtii ja ilmehtii niin kovasti, että yleensä ei todellakaan jää epäselväksi mitä pienellä miehellä on mielessä.
Muuten ei mitään uutta auringon alla, gradu etenee pikkuhiljaa, taas on pitänyt pohtia kovasti että mikäs se on se punainen lanka tässä. Ilmoittauduin myös sairaalalle tekemään keikkahommia, kun alkoi tuntua että tätä aikaa on ollut käsissä vähän liikaakin ja olenkin nyt pari sijaisuutta siellä tehnyt, mukavaa vaihtelua!
Kalle viihtyy päivät hoidossa ja uudet taidot kehittyy pikkuhiljaa. Kalle sai pari viikkoa sitten ensimmäisen kävelytelineensä (dallariksi myös kutsutaan) ja sillä on poika treenaillut ahkerasti, se on kovaa menoa ja kaverina siinä pitää olla koko ajan. Muista apuvälineistä tukibody on osoittautunut toimivaksi, antaa ylävartalolla tosi paljon hallintaa eikä ataksia koko ajan nakkele raajoja eri suuntiin. Samaten sure-step-ortoosit eli jalkatuet ovat tuoneet vakautta ukkelin pystyasentoon.
Kalle on myös alkanut juttelemaan "omalla" kielellään enemmän ja selviä sanayrityksiäkin on havaittavissa, Kalle itse on Ka, iskä on ii ja äiti ää ihan loogisesti. Ja anna-sanalla pärjää melko pitkälle. Moni asia on tällä hetkellä namnamnam tai manmanman, kummin päin nyt sattuu suusta ulos tulemaan :) Tukiviittomia yritetään nyt enemmän käyttää kun Kalle kovasti niitäkin yrittää tehdä perässä, joten aika niille tuntuisi otolliselta. Kalle elehtii ja ilmehtii niin kovasti, että yleensä ei todellakaan jää epäselväksi mitä pienellä miehellä on mielessä.
Hyvää syvää ystävyyttä vuoden jokaiselle päivälle.
VastaaPoistaTäytyypä nyt alkaa opettelemaan Kallen kanssa myös viittomia. Lähteekö oppiminen malleista vai käytännöstä mitä Kalle jo osaa. Voisi olla hyvä jos katsotaan kuvista miten sanoja muodostetaan.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaJaahas, mitäs tämä nyt sekoilee, otetaanpas uusiksi.
VastaaPoistaKiitos :)
Niin ne viittomat, nyt ollaan oikeastaan otettu käyttöön sellaisia arjessa mukana olevia juttuja ja Kalle kun osaa esimerkiksi nälän viittoa, niin nyt on kyselty sitten pidemmälle että onko leivän/puuron/jugurtin vai minkä nälkä. Toiset viittomat ovat Kallelle vielä motorisesti vaikeita, mutta pikkuhiljaa niihin löytyy Kallelle oma liike ja vaikka se ei tyylipuhdas olisikaan niin tulee ainakin ymmärretyksi. Papunetin kuvatyökalulla voi tutustua eri viittomiin http://papunet.net/tietoa/materiaalit/kuvatyokalu.html