Laurin lomaviikonloppu meni tosi kivasti, aika kirjaimellisesti kului kuin siivillä. Se on kumma että silloin kun jotain odottaa oikein kovasti, se on sitten hetkessä ohi. Ja jos jotain epämiellyttävää on luvassa, ei aika kulu sitten millään. Seuraavassa kuva alokas Kilpijärvestä lomavarusteissa.

Sunnuntaina oli sitten aika lähteä takaisin varuskuntaan, kävin viemässä Laurin linja-autoasemalle ja palatessani kotiin löysin makkarin lattialta armeijanvihreän sukan. Tämä meinasi sitä, että Salma oli kaivanut sen ennen lähtöä Laurin kassista, jemmannut jonnekin ja sitten kaivanut sen esille meidän poissaollessamme. Minun piti postittaa sukka, koska niitä on rajoitettu määrä per sotamies.

Itse pakkasin koirat ja lähdin Kursuun mummolaan. Matkalla meinasin ajaa ensimmäisen kerran elämässäni ojaan, koska Suska alkoi yhtäkkiä huutamaan kuin puukossa takapenkillä. Ensimmäisen pysäkin löydettyäni menin selvittämään huudon syytä ja sehän oli, että Suska oli kiertänyt itsensä aivan solmuun turvavyöhön. Sen siitä saa kun yrittää matkustaa turvallisesti.

Mummolassa aika kului mukavasti, käytiin asioimassa Sallassa ja Kemijärvellä, viikko meni nopeaan. Kiva että itselläkin oli juttuseuraa, mummon kanssa on mukava aina puhella ajankohtaiset asiat läpi, mummolla on hyviä mielipiteitä ja ajatuksia, jotka antavat itsellekin uutta näkökulmaa. Koiratkin viihtyivät oikein hyvin ja mummolla on taas kaksi uutta parasta ystävää jakamiensa herkkujen ansiosta. Salma on muuten suuri jugurtin, viilin tai rahkan ystävä. Seuraavassa esimerkki jugurttipurkin lopullisesta tyhjentämisestä.