Kallen nelivuotissynttäreitä juhlittiin viikonloppuna. Alla Kalle viittoo uuden iän eli etusormi ja peukalo pystyyn molemmista käsistä :)

 Juhlissa riitti vilinää ja vilskettä, leikkimajassa oli välillä jopa ruuhkaa:

 Tänään on sitten toivuttu eilisestä juhlahumusta, tässä miehet pilkillä (vakavaa hommaa) ja siimatkin meni välillä solmuun:

 Hillan lempipaikka taitaa olla maja, siellä on kiva hihitellä itsekseen. Beware of kids, tosiaan:

Reipas ratsumies

Käytiin Kallen ja Kallen fysioterapeutin kanssa tallilla tutustumiskäynnillä, ensi keväänä olisi luvassa intensiivijakso ratsastusterapiaa. Vähän isot eläimet jännittivät, mutta selässä jo meno nauratti.

Täällä taas

Kesän voisi laittaa pähkinänkuoreen seuraavanlaisesti: reissua, isovanhempia ja sukulaisia, uimista, mökkeilyä, rentoilua, ihania ihmisiä, hampaita ja vaihtelevaa säätä. Nyt on arkeen palattu jo rytinällä, Kalle ja Lauri ovat olleet töissä/päiväkodissa jo muutaman viikon ja me naiset ollaan kotosalla. Itse olen hypännyt taas gradun ja muiden tekemättömien töiden kimppuun, joita tietysti teen Hillan a.k.a neiti Asenteen tahdissa. Reppanalla on elämänsä ensimmäinen flunssa päällä, joten ihmekös tuo jos vähän kiukuttaa:

Kalle jaksaa onneksi hoitaa, vaikka ilmassa on ollut ehkä vähän merkkejä siitä että ei aina haluaisi jakaa leluja tmv. siskon kanssa.

Yksi yhteinen lempparileikki kuitenkin löytyy ja se on kosmonautit; lakit ynnä muut vermeet niskaan ja sitten sateenvarjoraketilla avaruuteen :) Kosmonautit ilman rakettia:

 Kesästä on nautittu vaihtelevassa säässä, onneksi on ollut sekä hyviä kelejä että mansikoita. Uusi takaterassi on ollut ahkerassa käytössä, Kalle näyttää mallia kuinka kukkien varjossa otetaan päivälepo ja altaassa pulikoidaan.

Viikonloppuna ajeltiin Levillä, Lauri ja minä moottoripyörällä ja lapset mummon ja Matti-ukin kanssa autolla. Mukava oli reissu: yövyttiin Panorama-hotellissa, syötiin hyvin, ajeltiin gondolihissillä ja käytiin kylpylässä koko porukalla. Kallehan on jo vanha reissumies, ja niin näyttää Hillastakin kehkeytyvän helppoa matkaseuraa.

 

Laurilla on vielä huominen töitä, mutta sitten se varsinainen loma alkaa! Kivakiva :)

Onhan tässä taas tovi vierähtänyt edellisestä päivityksestä ja taitaa kesä tehdä taas tauon kirjoitteluun. Tohinaa on riittänyt, ollaan reissattu, rakennettu etupihan patiota (kiitos hirmuisesti osallistuneille), saatu vieraita, käyty vieraisilla ja tehty pihahommia. Ylhäällä olevat kuvat viikonlopulta kun oltiin ulkoilemassa. Pikkuhiljaa alkaa tuntua kesältä, päivä päivältä ilma lämpenee.

Kalle auttaa Hillan hoidossa mielellään, menossa vaipanvaihto.

 Hilla katsoo että onnistuuko se veljeltä tuo homma. Hillalla on ihmeellinen tapa tehdä omatoimisia "linkkuveitsiä" eli nostaa pää ja jalat irti lattiasta ja siinä sitten jäkittää. Luulisi sattuvan niskoihin moinen treeni.

Kallella on välillä vähän vauvattanut, onneksi ei kovin monesti.

 Hilla-neiti kasvaa kovaa vauhtia ja juuri tällä hetkellä pistää hieman kiukuttamaan, kun sai eilen rokotukset, jotka sitten yöllä nostivat kuumeen. Mutta tällainen iloinen neiti meiltä yleensä löytyy.

 Kalle on vielä ensi viikolla hoidossa muutaman päivän ja sitten alkaa loma, aluksi ollaankin kolmestaan kotosalla kun Laurin loma alkaa vasta heinäkuun puolivälissä. Saa nähdä mitä me keksitään... ainakin takapihan terassi on varustettu hiekkalaatikolla, uima-altaalla ja tarvittavilla oheistuotteilla jotta saadaan aika kulumaan mukavasti :)

Ensin oli peruna...

 

Eihän se niin herkkua tietty aluksi ole, mutta pikkuhiljaa. En kyllä muistanut, että kuinka sotkuista ja tarkkuutta vaativaa hommaa tuo ruokailu on, mössöä löytyi lopuksi joka paikasta paitsi sieltä suusta.

Viikonloppu meni sitten kotosalla, Kalle on vielä toipilas niin ei lähdetty mihinkään ja Kalle viettääkin vielä tämän päivän kotona ottamassa rauhallisesti. Äitienpäivä meni mukavasti, sain aamulla herätä siihen että minulle tarjoiltiin aamupala sänkyyn kera kahden lämpimän pötkylän. Kohokohta taisi olla kun vanhempi pötkylä veti lahja-alkkarit kaulaan :) Sain myös hienon kukan ja kortin sekä luvan jatkaa unia syötyäni. Uni kyllä maistuikin ihanalle, yöt ovat olleet vähän katkonaisia. Lauri kokkasi vielä iltapäivällä herkkuruokaa ja minä sain laiskotella koko päivän. Varsinainen äitienpäivälahja oli sitten tämä:

Kuva lainattu täältä

Joo-o, meidän isimiehestä on tulossa kovaa vauhtia motoristi ja minusta ilmeisesti siinä kyljessä. En kuitenkaan ihan vielä ole omaa korttia ajamassa, vaikka ajatuksena sekin on kyllä käynyt mielessä. Ensin kuitenkin turvallisesti kyytiin :) Että ilmoittautukoot he ketkä tahtovat pari naperoa hoiviinsa siksi aikaa kun vanhemmat lähtevät vähän kruisailemaan. Laurin harrastushan tuo pääasiallisesti on ja olen tässä kehitellyt itselleni jotain omaa. Muistinkin että olin aloittelemassa juoksukoulua ennen kuin Hilla ilmoitti tulostaan, ja nyt ajattelin ottaa uuden yrityksen ja aloittaa sellaisella superhelpolla ohjelmalla, joka sopii myös tällaiselle rapakuntoiselle :D Ja nyt tätä on pakko alkaa toteuttamaan kun tänne sen kirjoitin, d-ouh! Saa nähdä kuinka käy, en ole ollut ikinä mikään juoksun ystävä, mutta sen "helppouden" takia on melkein kokeiltava, siihen kun ei tarvi mitään tiettyä aikaa/paikkaa, niin luulisi olevan helpommin toteutettavissa kuin esimerkiksi kuntosalijäsenyys. Saa nähdä :)

Kalle on taas kuumessa. Harmillista, sillä viikonloppuna oli tarkoitus käydä moikkaamassa isomummoa äitienpäivän kunniaksi. Vielä on se mahdollisuus, että sunnuntaina päästään käymään päiväseltään, jos huomenna olisi kuumeeton päivä. Sairastuvassa on kulutettu aikaa muovailemalla ja askarrellen. Melko virkeä ukkeli on ollut kuumeesta huolimatta, ainoa mikä vähän hidastaa on ataksian korostuminen, meno on vähän huterampaa kuin terveenä. Me muu perhe ollaan toistaiseksi oltu terveinä ja toivottavasti pysytäänkin.

Mukavia juttuja viikkoon on myös mahtunut, viranomaistahot ovat olleet meitä kohtaan taas oikein ystävällisiä, Kallen vammaispysäköintilupa on nyt kunnossa ja muutostöitä asuntoon on tehty kulun helpottamiseksi ja lisää on vielä luvassa :) Oikeinkin kivoja hommia, helpottaa elämää huomattavasti. En muista joko kirjoitin vammaistukiasiasta tänne, mutta tällä kertaa sekin myönnettiin Kallelle pidemmäksi aikaa, ihan kouluiän kynnykselle, joten sekin vuosittainen murheenkryyni on nyt vähäksi aikaa poissa kuvioista, ihanaa!